Revised Common Lectionary (Semicontinuous)
75 Veisuunjohtajalle; veisataan kuin: "Älä turmele"; virsi; Aasafin laulu.
2 Me kiitämme sinua, Jumala, me kiitämme sinua; lähellä on sinun nimesi, sinun ihmeitäsi kerrotaan.
3 "Vaikka minä valitsenkin ajan, minä tuomitsen oikein.
4 Vaikka maa kaikkine asukkaineen menehtyy pelkoon, pidän minä pystyssä sen patsaat." Sela.
5 "Ylvästelijöille minä sanon: älkää ylvästelkö, ja jumalattomille: älkää sarvea nostako.
6 Älkää nostako sarveanne korkealle, älkää puhuko niskoitellen, julkeasti."
7 Ei tule apua idästä, ei lännestä, ei vuorisesta erämaasta,
8 vaan Jumala on se, joka tuomitsee: yhden hän alentaa, toisen ylentää.
9 Sillä Herran kädessä on malja, joka vaahtoaa täynnänsä höystettyä viiniä, ja siitä hän kaataa; kaikkien maan jumalattomien täytyy se juoda, särpiä pohjasakkaa myöten.
10 Mutta minä julistan iäti, veisaan kiitosta Jaakobin Jumalalle.
11 Ja kaikki jumalattomien sarvet minä katkaisen; korkealle kohoavat vanhurskaan sarvet.
40 (40:6) Silloin Herra vastasi Jobille tuulispäästä ja sanoi:
2 "Vyötä nyt kupeesi kuin mies; minä kysyn sinulta, opeta sinä minua.
3 Sinäkö teet tyhjäksi minun oikeuteni, tuomitset minut syylliseksi, ollaksesi itse oikeassa?
4 Tahi onko sinun käsivartesi niinkuin Jumalan, ja voitko korottaa äänesi jylinän niinkuin hän?
5 Kaunistaudu kunnialla ja korkeudella, pukeudu loistoon ja kirkkauteen.
6 Anna vihasi kiivastuksen purkautua, ja masenna katseellasi kaikki ylpeät.
7 Nöyryytä katseellasi kaikki ylpeät, ja muserra jumalattomat siihen paikkaan.
8 Kätke heidät tomuun kaikki tyynni, sulje heidän kasvonsa salaiseen kätköön.
9 Silloin minäkin ylistän sinua, kun oikea kätesi on hankkinut sinulle voiton.
10 Katso Behemotia, jonka minä loin niinkuin sinutkin; se syö ruohoa niinkuin raavas.
11 Katso, sen voima on lanteissa, sen väkevyys vatsalihaksissa.
12 Se ojentaa jäykäksi häntänsä kuin setripuun, sen reisijänteet ovat lujiksi punotut.
13 Sen luut ovat niinkuin vaskiputket, sen nikamat niinkuin raudasta taotut.
14 Se on Jumalan töiden esikoinen; sen luoja ojentaa sille miekan.
15 Sille kantavat satonsa vuoret, joilla kaikki metsän eläimet leikitsevät.
16 Lootuspensaiden alla se makaa, ruovikon ja rämeen kätkössä.
17 Lootuspensaat peittävät sen varjoonsa, puron pajut ympäröivät sitä.
18 Jos virta hätyyttää, ei se säikähdy, se on huoleton, kuohukoon vaikka itse Jordan sen kitaan.
19 Kukapa kävisi kiinni sen silmiin, lävistäisi heittoaseella sen turvan?
20 Voitko onkia koukulla Leviatanin ja siimaan kietoa sen kielen?
21 Voitko kiinnittää kaislaköyden sen kuonoon ja väkäraudalla lävistää siltä posken?
22 Rukoileeko se sinua paljon, tahi puhutteleeko se sinua lempeästi?
23 Tekeekö se liiton sinun kanssasi, että saisit sen olemaan orjanasi ainaisesti?
24 Voitko leikkiä sillä niinkuin lintusella tahi sitoa sen tyttöjesi pidellä?
25 Hierovatko pyyntikunnat siitä kauppaa, jakavatko sen kauppamiesten kesken?
26 Voitko iskeä sen nahan täyteen ahinkaita ja sen pään kala-ahraimia?
27 (40:32) Laskehan vain kätesi sen päälle, niin muistat sen ottelun; et sitä toiste yritä!
28 (41:1) Katso, siinä toivo pettää; jo sen näkemisestä sortuu maahan."
6 Jättäkäämme sentähden Kristuksen opin alkeet ja pyrkikäämme täydellisyyteen, ryhtymättä taas uudestaan laskemaan perustusta: parannusta kuolleista töistä ja uskoa Jumalaan,
2 oppia kasteista ja kätten päällepanemisesta, kuolleitten ylösnousemisesta ja iankaikkisesta tuomiosta.
3 Ja niin me tahdomme tehdä, jos vain Jumala sallii.
4 Sillä mahdotonta on niitä, jotka kerran ovat valistetut ja taivaallista lahjaa maistaneet ja Pyhästä Hengestä osallisiksi tulleet
5 ja maistaneet Jumalan hyvää sanaa ja tulevan maailmanajan voimia,
6 ja sitten ovat luopuneet - taas uudistaa parannukseen, he kun jälleen itsellensä ristiinnaulitsevat Jumalan Pojan ja häntä julki häpäisevät.
7 Sillä maa, joka särpii sisäänsä sen päälle usein tulevan sateen ja kantaa kasvun hyödyksi niille, joita varten sitä viljelläänkin, saa siunauksen Jumalalta;
8 mutta se, joka tuottaa orjantappuroita ja ohdakkeita, on kelvoton ja lähellä kirousta, ja sen loppu on, että se poltetaan.
9 Mutta teistä, rakkaat, uskomme sitä, mikä on parempaa ja mikä koituu teille pelastukseksi - vaikka puhummekin näin.
10 Sillä Jumala ei ole väärämielinen, niin että hän unhottaisi teidän työnne ja rakkautenne, jota olette osoittaneet hänen nimeänsä kohtaan, kun olette palvelleet pyhiä ja vielä palvelette.
11 Mutta me halajamme sitä, että kukin teistä osoittaa samaa intoa, säilyttääkseen toivon varmuuden loppuun asti,
12 ettette kävisi veltoiksi, vaan että teistä tulisi niiden seuraajia, jotka uskon ja kärsivällisyyden kautta perivät sen, mikä luvattu on.