Beginning
1 Salomon, Daavidin pojan, Israelin kuninkaan, sananlaskut,
2 viisauden ja kurin oppimiseksi, ymmärryksen sanojen ymmärtämiseksi,
3 taitoa tuovan kurin, vanhurskauden, oikeuden ja vilpittömyyden saamiseksi,
4 mielevyyden antamiseksi yksinkertaisille, tiedon ja taidollisuuden nuorille.
5 Viisas kuulkoon ja saakoon oppia lisää, ja ymmärtäväinen hankkikoon elämänohjetta
6 ymmärtääkseen sananlaskuja ja vertauksia, viisasten sanoja ja heidän ongelmiansa.
7 Herran pelko on tiedon alku; hullut pitävät halpana viisauden ja kurin.
8 Kuule, poikani, isäsi kuritusta äläkä hylkää äitisi opetusta,
9 sillä ne ovat ihana seppele sinun päähäsi ja käädyt sinun kaulaasi.
10 Poikani, jos synnintekijät sinua viekoittelevat, älä suostu.
11 Jos he sanovat: "Lähde mukaamme! Väijykäämme verta, vaanikaamme viatonta syyttömästi;
12 nielaiskaamme niinkuin tuonela heidät elävältä, ehyeltään, niinkuin hautaan vaipuvaiset;
13 me saamme kaikenlaista kallista tavaraa, täytämme talomme saaliilla;
14 heitä arpasi meidän kanssamme, yhteinen kukkaro olkoon meillä kaikilla" -
15 älä lähde, poikani, samalle tielle kuin he, pidätä jalkasi heidän poluiltansa.
16 Sillä heidän jalkansa juoksevat pahuuteen, kiiruhtavat vuodattamaan verta.
17 Sillä verkko on viritetty kaikille siivekkäille, niin että ne sen näkevät. - Mutta turhaan:
18 omaa vertansa he väijyvät, vaanivat omaa henkeänsä.
19 Näin käy jokaiselle väärän voiton pyytäjälle: se ottaa haltijaltaan hengen.
20 Viisaus huutaa kadulla, antaa äänensä kuulua toreilla;
21 meluisten katujen kulmissa se kutsuu, porttien ovilta kaupungissa sanansa sanoo:
22 Kuinka kauan te, yksinkertaiset, rakastatte yksinkertaisuutta, kuinka kauan pilkkaajilla on halu pilkkaan ja tyhmät vihaavat tietoa?
23 Kääntykää minun nuhdeltavikseni. Katso, minä vuodatan teille henkeäni, saatan sanani tiedoksenne.
24 Kun minä kutsuin ja te estelitte, kun ojensin kättäni eikä kenkään kuunnellut,
25 vaan te vieroksuitte kaikkia minun neuvojani, ette suostuneet minun nuhteisiini,
26 niin minäkin nauran teidän hädällenne, pilkkaan, kun tulee se, mitä te kauhistutte;
27 kun myrskynä tulee se, mitä te kauhistutte, kun hätänne saapuu tuulispäänä, kun päällenne tulee vaiva ja ahdistus.
28 Silloin he minua kutsuvat, mutta minä en vastaa, etsivät minua, mutta eivät löydä.
29 Koska he vihasivat tietoa, eivät valinneet osaksensa Herran pelkoa
30 eivätkä suostuneet minun neuvooni, vaan katsoivat kaiken minun nuhteluni halvaksi,
31 saavat he syödä oman vaelluksensa hedelmiä ja saavat kyllänsä omista hankkeistaan.
32 Sillä yksinkertaiset tappaa heidän oma luopumuksensa, ja tyhmät tuhoaa heidän oma suruttomuutensa.
33 Mutta joka minua kuulee, saa asua turvassa ja olla rauhassa onnettomuuden kauhuilta.
2 Poikani, jos sinä otat minun sanani varteen ja kätket mieleesi minun käskyni,
2 niin että herkistät korvasi viisaudelle ja taivutat sydämesi taitoon -
3 niin, jos kutsut ymmärrystä ja ääneesi huudat taitoa,
4 jos haet sitä kuin hopeata ja etsit sitä kuin aarretta,
5 silloin pääset ymmärtämään Herran pelon ja löydät Jumalan tuntemisen.
6 Sillä Herra antaa viisautta, hänen suustansa lähtee tieto ja taito.
7 Oikeamielisille hänellä on tallella pelastus, kilpi nuhteettomasti vaeltaville,
8 niin että hän suojaa oikeuden polut ja varjelee hurskaittensa tien.
9 Silloin ymmärrät vanhurskauden ja oikeuden ja vilpittömyyden - hyvyyden tien kaiken;
10 sillä viisaus tulee sydämeesi, ja tieto tulee sielullesi suloiseksi,
11 taidollisuus on sinua varjeleva ja ymmärrys suojeleva sinut.
12 Se pelastaa sinut pahojen tiestä, miehestä, joka kavalasti puhuu;
13 niistä, jotka ovat hyljänneet oikeat polut vaeltaaksensa pimeyden teitä;
14 niistä, jotka iloitsevat pahanteosta, riemuitsevat häijystä kavaluudesta,
15 joiden polut ovat mutkaiset ja jotka joutuvat väärään teillänsä. -
16 Se pelastaa sinut irstaasta naisesta, vieraasta vaimosta, joka sanoillansa liehakoitsee,
17 joka on hyljännyt nuoruutensa ystävän ja unhottanut Jumalansa liiton.
18 Sillä hänen huoneensa kallistuu kohti kuolemaa, hänen tiensä haamuja kohden.
19 Ei palaja kenkään, joka hänen luoksensa menee, eikä saavu elämän poluille.
20 Niin sinä vaellat hyvien tietä ja noudatat vanhurskasten polkuja.
21 Sillä oikeamieliset saavat asua maassa, ja nuhteettomat jäävät siihen jäljelle;
22 mutta jumalattomat hävitetään maasta, ja uskottomat siitä reväistään pois.
3 Poikani, älä unhota minun opetustani, vaan sinun sydämesi säilyttäköön minun käskyni;
2 sillä pitkää ikää, elinvuosia ja rauhaa ne sinulle kartuttavat.
3 Laupeus ja uskollisuus älkööt hyljätkö sinua. Sido ne kaulaasi, kirjoita ne sydämesi tauluun,
4 niin saat armon ja hyvän ymmärryksen Jumalan ja ihmisten silmien edessä.
5 Turvaa Herraan kaikesta sydämestäsi äläkä nojaudu omaan ymmärrykseesi.
6 Tunne hänet kaikilla teilläsi, niin hän sinun polkusi tasoittaa.
7 Älä ole viisas omissa silmissäsi. Pelkää Herraa ja karta pahaa.
8 Se on terveellistä sinun ruumiillesi ja virkistävää sinun luillesi.
9 Kunnioita Herraa antamalla varoistasi ja kaiken satosi parhaimmasta,
10 niin sinun jyväaittasi täyttyvät runsaudella, ja viini pursuu sinun kuurnistasi.
11 Poikani, älä pidä Herran kuritusta halpana äläkä kyllästy hänen rangaistukseensa;
12 sillä jota Herra rakastaa, sitä hän rankaisee, niinkuin isä poikaa, joka hänelle rakas on.
13 Autuas se ihminen, joka on löytänyt viisauden, ihminen, joka on saanut taidon.
14 Sillä parempi on hankkia sitä kuin hopeata, ja siitä saatu voitto on kultaa jalompi.
15 Se on kalliimpi kuin helmet, eivät mitkään kalleutesi vedä sille vertaa.
16 Pitkä ikä on sen oikeassa kädessä, vasemmassa rikkaus ja kunnia.
17 Sen tiet ovat suloiset tiet, sen polut rauhaisat kaikki tyynni.
18 Elämän puu on se niille, jotka siihen tarttuvat; onnelliset ne, jotka siitä pitävät kiinni.
19 Herra on viisaudella perustanut maan, taivaat taidolla vahvistanut.
20 Hänen toimestansa syvyydet kuohuivat esiin, ja pilvet pisaroivat kastetta.
21 Poikani, nämä älkööt häipykö näkyvistäsi, säilytä neuvokkuus ja taidollisuus,
22 niin ne ovat elämä sinun sielullesi ja kaunistus sinun kaulaasi.
23 Silloin sinä kuljet tiesi turvallisesti etkä loukkaa jalkaasi.
24 Kun menet maata, et pelkää mitään, ja maata mentyäsi on unesi makea.
25 Pääset peljästymästä äkkikauhistuksia ja turmiota, joka jumalattomat yllättää.
26 Sillä sinä saat luottaa Herraan, hän varjelee sinun jalkasi joutumasta kiinni.
27 Älä kiellä tarvitsevalta hyvää, milloin sitä tehdä voit.
28 Älä sano lähimmäisellesi: "Mene nyt ja tule toiste, huomenna minä annan", kun sinulla kuitenkin on.
29 Älä mieti pahaa lähimmäistäsi vastaan, kun hän luottavaisesti luonasi asuu.
30 Älä riitele kenenkään kanssa syyttä, kun ei toinen ole sinulle pahaa tehnyt.
31 Älä kadehdi väkivallan miestä äläkä hänen teitänsä omiksesi valitse;
32 sillä väärämielinen on Herralle kauhistus, mutta oikeamielisille hän on tuttava.
33 Herran kirous on jumalattoman huoneessa, mutta vanhurskasten asuinsijaa hän siunaa.
34 Pilkkaajille hänkin on pilkallinen, mutta nöyrille hän antaa armon.
35 Viisaat perivät kunnian, mutta tyhmäin osa on häpeä.