Beginning
11 Sitten naemalainen Soofar lausui ja sanoi:
2 "Jäisikö suulas puhe vastausta vaille, ja saisiko suupaltti olla oikeassa?
3 Saattaisivatko jaarituksesi miehet vaikenemaan, niin että saisit pilkata, kenenkään sinua häpeään häätämättä?
4 Sanoithan: 'Minun opetukseni on selkeä, ja minä olen puhdas sinun silmissäsi'.
5 Mutta jospa Jumala puhuisi ja avaisi huulensa sinua vastaan
6 ja ilmaisisi sinulle viisauden salaisuudet, että hänellä on ymmärrystä monin verroin! Silloin huomaisit, että Jumala on painanut unhoon montakin pahaa tekoasi.
7 Sinäkö käsittäisit Jumalan tutkimattomuuden tahi pääsisit Kaikkivaltiaan täydellisyydestä perille?
8 Se on korkea kuin taivas - mitä voit tehdä, syvempi kuin tuonela - mitä voit ymmärtää?
9 Se on pitempi kuin maa ja laveampi kuin meri.
10 Jos hän liitää paikalle ja vangitsee ja kutsuu oikeuden kokoon, niin kuka voi häntä estää?
11 Sillä hän tuntee valheen miehet, vääryyden hän näkee tarkkaamattakin.
12 Onttopäinen mies voi viisastua ja villiaasin varsa ihmistyä.
13 Jos sinäkin valmistat sydämesi ja ojennat kätesi hänen puoleensa -
14 mutta jos kädessäsi on vääryys, heitä se kauas äläkä anna petoksen asua majoissasi -
15 silloin saat kohottaa kasvosi ilman häpeän tahraa, olet kuin vaskesta valettu etkä mitään pelkää.
16 Silloin unhotat onnettomuutesi, muistelet sitä kuin vettä, joka on virrannut pois.
17 Elämäsi selkenee kirkkaammaksi keskipäivää, pimeänkin aika on niinkuin aamunkoitto.
18 Silloin olet turvassa, sillä sinulla on toivo; tähystelet - käyt turvallisesti levolle,
19 asetut makaamaan, kenenkään peljättämättä, ja monet etsivät sinun suosiotasi.
20 Mutta jumalattomain silmät raukeavat; turvapaikka on heiltä mennyt, ja heidän toivonsa on huokaus."
12 Job vastasi ja sanoi:
2 "Totisesti, te yksin olette kansa, ja teidän mukananne kuolee viisaus!
3 Onhan minullakin ymmärrystä yhtä hyvin kuin teillä; en ole minä teitä huonompi, ja kuka ei moisia tietäisi?
4 Ystävänsä pilkkana on hän, jota Jumala kuuli, kun hän häntä huusi, hurskas, nuhteeton on pilkkana.
5 Turvassa olevan mielestä sopii onnettomuudelle ylenkatse; se on valmiina niille, joiden jalka horjuu.
6 Ja rauhassa ovat väkivaltaisten majat, turvassa ne, jotka ärsyttävät Jumalaa, ne, jotka kantavat jumalansa kourassaan." -
7 "Mutta kysypä eläimiltä, niin ne opettavat sinua, ja taivaan linnuilta, niin ne ilmoittavat sinulle;
8 tahi tutkistele maata, niin se opettaa sinua, ja meren kalat kertovat sinulle.
9 Kuka kaikista näistä ei tietäisi, että Herran käsi on tämän tehnyt,
10 hänen, jonka kädessä on kaiken elävän sielu ja kaikkien ihmisolentojen henki?" -
11 "Eikö korva koettele sanoja ja suulaki maista ruuan makua?"
12 "Vanhuksilla on viisautta, ja pitkä-ikäisillä ymmärrystä." -
13 "Jumalalla on viisaus ja voima, hänellä neuvo ja ymmärrys.
14 Jos hän repii maahan, niin ei rakenneta jälleen; kenen hän telkeää sisälle, sille ei avata.
15 Katso, hän salpaa vedet, ja syntyy kuivuus; hän laskee ne irti, ja ne mullistavat maan.
16 Hänen on väkevyys ja ymmärrys; hänen on niin eksynyt kuin eksyttäjäkin.
17 Hän vie neuvosmiehet pois paljaiksi riistettyinä ja tekee tuomarit tyhmiksi.
18 Kuningasten kurituksesta hän kirvoittaa ja köyttää köyden heidän omiin vyötäisiinsä.
19 Hän vie papit pois paljaiksi riistettyinä, ja ikimahtavat hän kukistaa.
20 Hän hämmentää luotettavain puheen ja ottaa pois vanhoilta taidon.
21 Hän vuodattaa ylenkatsetta ruhtinasten päälle ja aukaisee virtojen padot.
22 Hän paljastaa syvyydet pimeyden peitosta ja tuo valoon pilkkopimeän.
23 Hän korottaa kansat, ja hän hävittää ne, hän laajentaa kansakunnat, ja hän kuljettaa ne pois.
24 Maan kansan päämiehiltä hän ottaa ymmärryksen ja panee heidät harhailemaan tiettömissä autioissa.
25 He haparoivat pimeässä valoa vailla, ja hän panee heidät hoipertelemaan kuin juopuneet."
13 "Katso, kaikkea tätä on silmäni nähnyt, korvani kuullut ja sitä tarkannut.
2 Mitä te tiedätte, sen tiedän minäkin; en ole minä teitä huonompi.
3 Mutta minä mielin puhua Kaikkivaltiaalle, minä tahdon tuoda todistukseni Jumalaa vastaan.
4 Sillä te laastaroitte valheella, olette puoskareita kaikki tyynni.
5 Jospa edes osaisitte visusti vaieta, niin se olisi teille viisaudeksi luettava!
6 Kuulkaa siis, mitä minä todistan, ja tarkatkaa, mitä huuleni väittävät vastaan.
7 Tahdotteko puolustaa Jumalaa väärällä puheella ja puhua vilppiä hänen puolestaan;
8 tahdotteko olla puolueellisia hänen hyväksensä tahi ajaa Jumalan asiaa?
9 Koituuko siitä silloin hyvää, kun hän käy teitä tutkimaan; tahi voitteko pettää hänet, niinkuin ihminen petetään?
10 Hän teitä ankarasti rankaisee, jos salassa olette puolueellisia.
11 Eikö hänen korkeutensa peljästytä teitä ja hänen kauhunsa teitä valtaa?
12 Tuhkalauselmia ovat teidän mietelauseenne, savivarustuksia silloin teidän varustuksenne.
13 Vaietkaa, antakaa minun olla, niin minä puhun, käyköön minun miten tahansa.
14 Miksi minä otan lihani hampaisiini ja panen henkeni kämmenelleni?
15 Katso, hän surmaa minut, en minä enää mitään toivo; tahdon vain vaellustani puolustaa häntä vastaan.
16 Jo sekin on minulle voitoksi; sillä jumalaton ei voi käydä hänen kasvojensa eteen.
17 Kuulkaa tarkasti minun puhettani, ja mitä minä lausun korvienne kuullen.
18 Katso, olen ryhtynyt käymään oikeutta; minä tiedän, että olen oikeassa.
19 Kuka saattaa käräjöidä minua vastaan? Silloin minä vaikenen ja kuolen.
20 Kahta vain älä minulle tee, niin en lymyä sinun kasvojesi edestä:
21 ota pois kätesi minun päältäni, ja älköön kauhusi minua peljättäkö;
22 sitten haasta, niin minä vastaan, tahi minä puhun, ja vastaa sinä minulle.
23 Mikä on minun pahain tekojeni ja syntieni luku? Ilmaise minulle rikkomukseni ja syntini.
24 Miksi peität kasvosi ja pidät minua vihollisenasi?
25 Lentävää lehteäkö peljätät, kuivunutta korttako vainoat,
26 koskapa määräät katkeruuden minun osakseni ja perinnökseni nuoruuteni pahat teot,
27 koska panet jalkani jalkapuuhun, vartioitset kaikkia minun polkujani ja piirrät rajan jalkapohjieni ääreen?" -
28 "Hän hajoaa kuin lahopuu, kuin koinsyömä vaate."