Font Size
2 Mooseksen 11
Raamattu 1933/38
2 Mooseksen 11
Raamattu 1933/38
11 Sitten Herra sanoi Moosekselle: "Vielä yhden vitsauksen minä annan tulla faraolle ja Egyptiin; sen jälkeen hän päästää teidät täältä. Ja kun hän todella päästää teidät, niin hän ajamalla ajaa teidät täältä.
2 Puhu siis nyt kansalle, että he, jokainen mies ja jokainen vaimo, pyytävät lähimmäisiltänsä hopea- ja kultakaluja."
3 Ja Herra antoi kansan päästä egyptiläisten suosioon. Myöskin Mooses oli hyvin arvossapidetty mies Egyptin maassa, sekä faraon palvelijain että kansan silmissä.
4 Ja Mooses sanoi: "Näin sanoo Herra: Puoliyön aikana minä lähden kulkemaan kautta Egyptin maan.
5 Ja kaikki esikoiset Egyptin maassa kuolevat, valtaistuimellansa istuvan faraon esikoisesta käsikiveä vääntävän orjattaren esikoiseen asti, ynnä kaikki karjan esikoiset.
6 Ja koko Egyptin maassa on oleva kova valitus, jonka kaltaista ei ole ollut eikä koskaan tule.
7 Mutta kenellekään israelilaiselle ei koirakaan ole muriseva, ei ihmiselle eikä eläimelle, tietääksesi, että Herra tekee erotuksen egyptiläisten ja Israelin välillä.
8 Ja kaikki nämä sinun palvelijasi tulevat minun luokseni, kumartavat minua ja sanovat: 'Mene pois, sinä ja kaikki kansa, joka sinua seuraa'. Ja sen jälkeen minä menen." Ja niin hän lähti faraon luota vihasta hehkuen.
9 Mutta Herra sanoi Moosekselle: "Farao ei kuule teitä, että paljon minun ihmeitäni tapahtuisi Egyptin maassa".
10 Ja Mooses ja Aaron tekivät kaikki nämä ihmeet faraon edessä; mutta Herra paadutti faraon sydämen, niin ettei hän päästänyt israelilaisia maastansa.
Exodus 11
New International Version
Exodus 11
New International Version
The Plague on the Firstborn
11 Now the Lord had said to Moses, “I will bring one more plague on Pharaoh and on Egypt. After that, he will let you go(A) from here, and when he does, he will drive you out completely.(B) 2 Tell the people that men and women alike are to ask their neighbors for articles of silver and gold.”(C) 3 (The Lord made the Egyptians favorably disposed(D) toward the people, and Moses himself was highly regarded(E) in Egypt by Pharaoh’s officials and by the people.)
4 So Moses said, “This is what the Lord says: ‘About midnight(F) I will go throughout Egypt.(G) 5 Every firstborn(H) son in Egypt will die, from the firstborn son of Pharaoh, who sits on the throne, to the firstborn son of the female slave, who is at her hand mill,(I) and all the firstborn of the cattle as well. 6 There will be loud wailing(J) throughout Egypt—worse than there has ever been or ever will be again. 7 But among the Israelites not a dog will bark at any person or animal.’ Then you will know that the Lord makes a distinction(K) between Egypt and Israel. 8 All these officials of yours will come to me, bowing down before me and saying, ‘Go,(L) you and all the people who follow you!’ After that I will leave.”(M) Then Moses, hot with anger, left Pharaoh.
9 The Lord had said to Moses, “Pharaoh will refuse to listen(N) to you—so that my wonders(O) may be multiplied in Egypt.” 10 Moses and Aaron performed all these wonders before Pharaoh, but the Lord hardened Pharaoh’s heart,(P) and he would not let the Israelites go out of his country.
Raamattu 1933/38 (R1933)
New International Version (NIV) 
Holy Bible, New International Version®, NIV® Copyright ©1973, 1978, 1984, 2011 by Biblica, Inc.® Used by permission. All rights reserved worldwide.
NIV Reverse Interlinear Bible: English to Hebrew and English to Greek. Copyright © 2019 by Zondervan.